Reilusti palkansaajan asialla

07.02.2011 23:57

Reilua työtä

Työurien pidentäminen on keskeinen keino säilyttää hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan erityisiä toimia työuran alussa ja lopussa, mutta myös sen aikana. Opiskelemaan pääsyn on oltava nykyistä joutuisampaa, eikä nuoria pidä jättää ilman apua hukkaamaan aikaansa. On myös päästävä eroon ajattelusta, jonka mukaan ikääntyviä ”lykätään putkeen” odottelemaan eläköitymistä. Usein osa-aikatyö voi olla sopiva ratkaisu, jolla tärkeä osaaminen säilytetään työpaikalla.

Läpi työuran on keskeistä organisoida työ mielekkäällä tavalla ja varmistaa kelvolliset työolot. Erilaisten elämäntilanteiden ja työn yhteensovittamiseksi tarvitaan joustoja. Työterveyshuollon täytyy toimia nimenomaan terveyden ylläpitäjänä, eikä vain sairauksien sattuessa. Osatyökykyisten panoksella saadaan tuottavuutta ja vähennetään samalla syrjäytymisriskiä. Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen vaatii pääosin vain asennemuutoksen.

Keskeistä on osaava johtaminen. Motivaatio syntyy mielekkäästä työstä, jota tehdään reiluilla työehdoilla. Näin lisätään tuottavuutta ja puhalletaan yhteiseen hiileen.

Reilujen työehtojen puutteesta on kyse silloin, kun alihankintaketjut venyvät liian pitkiksi. Jos esimerkiksi siivoustyötä tekevä henkilö on parin työnantajan päässä siistimiskohteestaan, on jossakin tinkimisen varaa. Se vara on välikäsien määrässä.

Ketjutukseen liittyy myös tilaajan vastuun kehittäminen. Norjan mallin mukaisesti tilaajan vastuu pitää ulottaa koko ketjuun, jolloin työn tilaajalla on suurempi kiinnostus alihankkijan toimintaan ja säännösten noudattamiseen. Viranomaisyhteistyötä on parannettava huomattavasti, harmaan talouden ei saa antaa rehottaa vain siksi, että hallinnolliset rajat tuntuvat vaikeilta ylittää. Tämä vaatii luonnollisesti kunnolliset resurssit.

Rakennusteollisuus on tehnyt esimerkillisiä ehdotuksia harmaan talouden saamiseksi kuriin. Näiden toimien toteuttaminen on niin rehellisen yrittäjän kuin kansantalouden etu.

[Katso esitykseni teemasta Reilua työtä videona.]

Me ja Eurooppa

Työnantajien arvion mukaan suomalaisen elinkeinoelämän toimintaan liittyvistä säädöksistä 70 prosenttia perustuu Euroopan unionissa tehtyihin päätöksiin. Vaikka mm. sosiaaliturva on edelleen kansallisen päätöksenteon piirissä, vaikuttavat yhä useammat EU-päätökset suoraan myös suomalaiseen työelämään ja palkansaajiin.

Lähivuosien merkittävin päätös koskee työaikoja. Jo kertaalleen Euroopan parlamentissa kumottua esitystä hiotaan komissiossa, ja se tuodaan jossain muodossa keskusteluun viimeistään ensi vuoden alussa. Suomen hallitus hyväksyi komission edellisen esityksen, joka olisi mahdollistanut jopa 60-tuntiset työviikot. Jos työ vie ihmisen elämästä jatkuvasti näin suuren ajan, ei perhe-elämälle tai itsensä kehittämiselle jää enää tilaa. Eikä tällainen venyminen pitkän päälle varmasti auta pidentämään työuria, vaan päinvastoin polttaa ihmisen loppuun.

Työmarkkinoiden toimivuuteen ja tasa-arvoisuuteen tulee vaikuttamaan myös EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman kohtelu. Hallitusten tällä hetkellä hellimä malli tuo työmarkkinoille käytännössä kahden kerroksen väkeä, kun EU-kansalaisiin noudatetaan työehtosopimusten määräyksiä, mutta kausi- ym. työvoimaa voidaan hyödyntää laissa säädetyillä minimiehdoilla.

Eurooppa-asioiden nostaminen keskusteluun eduskuntavaaleissa on tärkeää, koska Suomessa EU-politiikan linjaa eduskunta. Meillä on tässä suhteessa Euroopan vahvin kansanedustuslaitos, sillä sen vaikutusmahdollisuus hallituksen edistämiin asioihin EU:ssa on kirjattu perustuslakiin. Siksi eduskuntaan tarvitaan henkilöitä, jotka ymmärtävät EU:n toimintalogiikan ja joilla on näkemys siitä, miten päätökset vaikuttavat suomalaiseen työelämään.

[Katso esitykseni teemasta Me ja Eurooppa videona.]

Yhteinen Suomi

Suomessa on vahva perinne valmistella ja sopia työelämään liittyvät asiat kolmikantaisesti. Silloin mukana ovat tasavertaisina palkansaajat, työnantajat ja valtiovalta. Peruskalliona toimii sopimusoikeus, joka mahdollistaa myös alakohtaisesti järkevimmät ratkaisut. Sopimusoikeuteen puuttuminen joko talouskriisin tai eurooppalaisen kilpailukyvyn nimissä ei ole hyväksyttävää. Tässäkin eduskunnalla on keskeinen rooli toimivan kansalaisyhteiskunnan suojelijana.

Vaikka työmarkkinaosapuolet hoitavatkin neuvottelut keskenään, on poliittisten päättäjien tehtävä näyttää kehityksen suuntaa. Esimerkiksi työttömyysturvan uudistamisessa on suuri ero siinä, täytyykö uudistuksen olla kustannusneutraali, vai voiko järjestelmään käyttää tarvittaessa lisää rahaa. Kustannusneutraalius tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdelle työttömälle tuleva parannus on toiselta työttömältä pois. Päättäjillä on oltava näkemystä ja rohkeutta muuttaa rahankäytön painopisteitä niin, että epäkohdat saadaan oikeasti korjattua, eikä vain siirretä paikkaa tilkkutäkin toisesta päästä toiseen.

Meidän täytyy saada uusi luottamuksen ilmapiiri suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti työelämään. Epävarmuus työn jatkumisesta tai toimeentulosta murehtiminen vievät ihmisen energian niin, ettei hän kykene luomaan uutta. Pelon ja epävarmuuden sijaan meidän täytyy rakentaa eheää Suomea, jossa ihmisen ja hyvän taloudenpidon tarpeet ovat tasapainossa. Näin jää tilaa innovaatioille, jotka ovat keskeinen tekijä Suomen menestymisessä kansainvälisessä kilpailussa.

Keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin tasa-arvoisessa jakamisessa ovat verotus ja niillä maksettavat palvelut. Verotuksen linjaa on korjattava oikeudenmukaisemmaksi. Se tarkoittaa tasaveron torjumista ja erilaisten tulojen verokohtelun saattamista lähemmäs toisiaan. Kansalaisille keskeisten palveluiden laatu on turvattava. Se ei ole ilmaista, mutta se on välttämätöntä, jotta me kaikki koemme saavamme rahoillemme vastinetta.

Suomi on hyvä maa elää ja tehdä työtä. Eduskuntavaaleissa päätetään kehityksen suunnasta pitkälle tulevaisuteen.

[Katso esitykseni teemasta Yhteinen Suomi videona.]